No mitä runkkarit?
Voisin tässä heti alkuun runoilla meriselityksen siitä, miksen ole täällä Empatiaani näemmä useampaan vuoteen jakanut (useammassa muussa muodossa sitäkin anteliaammin), mutta kuten aina aikaisemminkin, tukeudun empiirisesti tutkittuun ja todistettuun havaintooni, että vittuako se teitä juurikaan koskaan kiinnostaa.
Kerron silti.
Ainakin sen, että elämääni stalkanneet ja hankaloittaneet tosiasiat, kuten entinen - henkisesti ja fyysisesti rampauttava, taannuttava, kaiken elämänhalun, ihmisyyden ja luovuuden syövyttävä - häkkiapinaduunini (hähä, luulitte, että sanoisin parisuhteeni), sekä muutamat sosiopaatit ja henkisesti kuolaavat, ihmisperseet elämässäni, onnistuivat tappamaan mielenkiintoni aivan kaikkeen sellaisessa mittakaavassa, että löin kiinnostuksen karvahanskat tiskiin ja siirryin suosiolla kulisseihin.
Mutta alas!, Apocalypse Nyt! Huomaan vajakkiapinoiden hyppivän taas päivittäin silmille siinä määrin, että katson parhaaksi koota itseni (ihan oma rastinsa sekin, Transformersit saa sen näyttämään niin helpolta), elämä ja perse ruvella, paletti hukassa, jopot ojassa ja räpiköin nilkuttaen epäkeskon tunne-elämäni tuhkista, kuin turpea, raiskattu taistelukukko, epävireisesti ölisten, verta, hikeä ja räkää purskahdellen, jakamaan mielipiteitä/ni ja kertomaan paskantärkeitä faktoja ja todella turhia huomioita, täysin tyhjänpäiväisestä elämästäni.
Tätäkö te halusitte?
Minä en ainakaan, mutta öykätään nyt ensin.
Pysykää tällä pätkivällä kanavalla, jotain paskaa sieltä tulee kohta kuitenkin.
09 September 2012
09 May 2008
Vitun eksoottiset siiderit
No joo joo. En ole kirjoittanut aikoihin ja te luuserit jo kuvittelitte päässeenne minusta loistavan alun ja pettymystä herättäneen jatkon jälkeen eroon.
No, luulitte väärin.
So.. I'm back - with a vengeance.
Ja siksipä aloitankin heti hilpeästi että MITÄ VITTUA PISTE FI?
On kesälomani ensimmäinen päivä ja hikoiltuani kaksi tuntia salilla ihanasti ja limaisesti kaikkien ihanien ja limaisten, hormoneissaan kylpevien karvakäsien tarkkailun alaisena, livahdan kauppaan ajatellen palkitsevani itseni yhdellä siiderillä (Aiheesta lisää Juhani Seppänen: Selvästi juovuksissa, 2006, Otava.), samalla kun ostan rokkistaralle hänen urheilusuorituksestaan, ja perjantaista, ansaitsemansa oluet.
Mitä huomaankaan tarjonnassaan erittäin mielikuvituksekkaan lähikauppani stimuloivassa juomahyllyssä? Twist-merkkisen oudonnäköisen vaalenpunaisen siideritölkin. Lähestyn sitä varovaisena, odotusta täynnä, ja lähemmäs päästyäni huomaan siinä koukeroita, jotka hetken okulaarejani säädettyäni, tunnistan atsteekki/inka/maya -tyylisiksi naamahahmoiksi.
Villiinyn. Olenhan inkafani. Hienoja miehiä. Tykkäsivät auringosta, verestä ja kaakaosta. Jes. Nyt siis päästään kunnon tunnelmaan. Alan tosin näissä mietteissäni myöskin pohdiskella, että mitähän erikoista tässä juomassa muuta on, kuin pakkaus. Kyljessä lukee, cherimoyasiideri. Mikä että? Cherimoya. Kaikkihan cherimoyan tietää. Vanha kunnon tserkkis. Kuitenkin samaan aikaan kyljessä lukee myös "Aidoista omenoista tehty". Päättäisivät jo. Itse päätän epäilyistäni huolimatta lunastaa tölkillisen tätä inkojen ihmejuomaa. Eihän tässä voi hävitä.
MUTTA KUINKAS SITTEN KÄVIKÄÄN?
VOI TERVE! Voiko mikään litku enää pahemmalta maistua! Koko paska maistuu päivän vanhalle, lauteille hautumaan levitetylle punaviinille, joka on kaavittu ikkunalastalla lasiin ja paniikissa lyöty bonaquat päälle..
OLEN RAIVOISSANI! Googlaan heti tämän syntipukin, cherimoyan, odottaen että tuloksena on raadonmakuinen rehuhdelmä jota nämä andien kuninkaat syöttävät sairaille laamoille ja tyypeille, jotka ei vaan muuten kuole. Mutta ei. "A mouthwateringly delicious, sweet, creamy, subtropical fruit, organically grown in New Zealand, combining the exotic flavours of pineapple, papaya, passionfruit, banana, mango and lemon into one luscious delight. Mmmmmmm."
Ystäväni, voin uskaltautua väittämään, ettei tässä juomassa ollut yhtäkään näistä hedelmistä. Ehkä teurasjätettä ja suojakaasua, mutta ei hedelmiä. Sitäpaitsi, miten noin monta hedelmää voi edes saada tungettua yhteen? Olen kaikesta tästä erittäin ymmälläni. Mikä VITTU siinä on, ettei siidereitä voida vittu tehdä omenoista tai päärynöistä saatana vaan jostain helvetinmonkuloista, joita kaivetaan varta vasten jostain saatanan sademetsästä! Tyhmähän ei ole se joka myy vaan joka maksaa - tiedetään, MUTTA SILTI? Ilmassa on rajun pettymyksen, hien, sisäelinten ja latentin agression haju.
Nyt on kesä pilalla. Haluan satuttaa jotakuta.
No, luulitte väärin.
So.. I'm back - with a vengeance.
Ja siksipä aloitankin heti hilpeästi että MITÄ VITTUA PISTE FI?
On kesälomani ensimmäinen päivä ja hikoiltuani kaksi tuntia salilla ihanasti ja limaisesti kaikkien ihanien ja limaisten, hormoneissaan kylpevien karvakäsien tarkkailun alaisena, livahdan kauppaan ajatellen palkitsevani itseni yhdellä siiderillä (Aiheesta lisää Juhani Seppänen: Selvästi juovuksissa, 2006, Otava.), samalla kun ostan rokkistaralle hänen urheilusuorituksestaan, ja perjantaista, ansaitsemansa oluet.
Mitä huomaankaan tarjonnassaan erittäin mielikuvituksekkaan lähikauppani stimuloivassa juomahyllyssä? Twist-merkkisen oudonnäköisen vaalenpunaisen siideritölkin. Lähestyn sitä varovaisena, odotusta täynnä, ja lähemmäs päästyäni huomaan siinä koukeroita, jotka hetken okulaarejani säädettyäni, tunnistan atsteekki/inka/maya -tyylisiksi naamahahmoiksi.
Villiinyn. Olenhan inkafani. Hienoja miehiä. Tykkäsivät auringosta, verestä ja kaakaosta. Jes. Nyt siis päästään kunnon tunnelmaan. Alan tosin näissä mietteissäni myöskin pohdiskella, että mitähän erikoista tässä juomassa muuta on, kuin pakkaus. Kyljessä lukee, cherimoyasiideri. Mikä että? Cherimoya. Kaikkihan cherimoyan tietää. Vanha kunnon tserkkis. Kuitenkin samaan aikaan kyljessä lukee myös "Aidoista omenoista tehty". Päättäisivät jo. Itse päätän epäilyistäni huolimatta lunastaa tölkillisen tätä inkojen ihmejuomaa. Eihän tässä voi hävitä.
MUTTA KUINKAS SITTEN KÄVIKÄÄN?
VOI TERVE! Voiko mikään litku enää pahemmalta maistua! Koko paska maistuu päivän vanhalle, lauteille hautumaan levitetylle punaviinille, joka on kaavittu ikkunalastalla lasiin ja paniikissa lyöty bonaquat päälle..
OLEN RAIVOISSANI! Googlaan heti tämän syntipukin, cherimoyan, odottaen että tuloksena on raadonmakuinen rehuhdelmä jota nämä andien kuninkaat syöttävät sairaille laamoille ja tyypeille, jotka ei vaan muuten kuole. Mutta ei. "A mouthwateringly delicious, sweet, creamy, subtropical fruit, organically grown in New Zealand, combining the exotic flavours of pineapple, papaya, passionfruit, banana, mango and lemon into one luscious delight. Mmmmmmm."
Ystäväni, voin uskaltautua väittämään, ettei tässä juomassa ollut yhtäkään näistä hedelmistä. Ehkä teurasjätettä ja suojakaasua, mutta ei hedelmiä. Sitäpaitsi, miten noin monta hedelmää voi edes saada tungettua yhteen? Olen kaikesta tästä erittäin ymmälläni. Mikä VITTU siinä on, ettei siidereitä voida vittu tehdä omenoista tai päärynöistä saatana vaan jostain helvetinmonkuloista, joita kaivetaan varta vasten jostain saatanan sademetsästä! Tyhmähän ei ole se joka myy vaan joka maksaa - tiedetään, MUTTA SILTI? Ilmassa on rajun pettymyksen, hien, sisäelinten ja latentin agression haju.
Nyt on kesä pilalla. Haluan satuttaa jotakuta.
22 January 2008
Gooooood morning, Vietnaaaaaaaam..
Viimeisimmästä bloggauksesta onkin jo aikaa, kiitos kaikille, jotka ovat asiasta muistuttaneet tappavan ahdistavalla frekvenssillä, yritän tämän viikon, ehkäpä jopa tämän päivän aikana, saada jotain asian eteen aikaiseksi.
Hiljaiseloani en ala selittelemään, koska eipä se teitä kiinnosta vittujakaan.
Hiljaiseloani en ala selittelemään, koska eipä se teitä kiinnosta vittujakaan.
10 September 2007
"Varo tai mä vedän sua sporaan!"
Mikä vittu ihmisiä riivaa ratikoissa?
Onko jossain sporankäyttöohjeissa, joita on HKL:n toimesta jaettu kuutena kappaleena, kolme kertaa vuodessa, joka kotiin, paitsi meille, kerrottu, että jos olet syrjäytynyt, pahanhajuinen, kovaääninen, alkoholisoitunut, ilmavaivainen, verinen, 14:n lapsen äiti ja muutenkin vajaa tai mielenvikainen, niin hengaa ratikoissa ja ratikkapysäkeillä ja aiheuta kanssaihmisillesi mahdollisimman paljon vitutusta ja pahaa mieltä?
Ja miksi se olen aina MINÄ, jonka he etsivät kohteekseen? Lukeeko minun nimeni ja osoitteeni ja tuntomerkkini ja käyttämäni raitiolinjat niissä huumeklinikoiden ja avohoitolaitosten asiakkaiden odotushuoneen pöydältä löytyvissä brosyyreissä?
Muutama päivä sitten taas eräs yllämainittuihin kategorioihin osin kuuluva hahmo aloitti sen geneerisen messuamisensa ratikassa ja yllätys yllätys, valitsi minut taas avautumiskohteekseen aloittaen sillä tutulla "Arvaa mitä? Arvaa mitä mä tiedän? ARVAA! Arvaa mitä?"-hokemalla, johon kyllästyneenä vastasin noin viiden toiston ja tökkimisen jälkeen että "NO?" ja kaveri yllättäen toteaakin, että hänpä tietääkin maailman parhaan täytetyn jauhelihamurekkeen ohjeen, jota alkoi sitten ystävällisesti kertoa käytävän toisella puolella istuvalle satanistipojalle, joka kuunteli tappokäskyjä iPodistaan niin intensiivisesti, ettei edes tajunnut, että nyt paljastetaan maailmanluokan salaisuuksia. Sääli, että pysäkkini tuli, olisin voinut kokeilla oliko siitä ohjeesta mihinkään.
Mutta aiheeseen liittyen, muistin erään toisenkin tapauksen, joka on jäänyt palavana mieleni takametsien kiviliitukartoille ja jaankin sen nyt alkuperäisessä muodossaan teille kaikille:
4. toukokuuta 2007
Kylähulluaiheeseen sopivasti liittyen, eilen odottelin ratikkapysäkillä aivan kiltisti ja viattomasti kulkuneuvoa saapuvaksi, kun keski-ikäinen, peruskotirouvan näköinen nainen pysähtyy eteeni ja jää katsomaan minua. Oletin että hän aikoo ehkä kysyä minulta tietä tai jotain muita ohjeita - mutta se mitä seuraavaksi tapahtui, oli odottamattomuudessaan niin täydellistä että hetken aikaa mietin olenko hereillä vai onko tämä kenties piilokamera. Aivan äkkiarvaamatta tämä maailman normaaleimman oloinen täti suorittaa edessäni täydellisen natsitervehdyksen ja karjaisee "Sieg HEIL!!!", lyö kannat yhteen, kumartaa ja kävelee pois. Varmaan sanomattakin selvää että jengi tuijotti minua sekä häntä aika pitkään. Minulla oli sillä hetkellä päälläni aurinkolasit, musta rottatakki ja mustat reisitaskuhousut, ei mitään natsisimiin liittyvääkään. Olin ja olen edelleenkin hyvin hämmentynyt.
Muistan tuon vieläkin kuin eilisen päivän. Samaan ratikkaan nousseet, tapahtumaa vierestä seuranneet, pakenivat minua ratikan etupäähän ja pälyilivät minua koko matkan IHAN KUN SE HULLU OLIS VITTU OLLU JOKU MUN KAVERI SAATANA!
Nyt ei enää Paulakaan auta, ja Pavarottikin on kuollut.
Onko jossain sporankäyttöohjeissa, joita on HKL:n toimesta jaettu kuutena kappaleena, kolme kertaa vuodessa, joka kotiin, paitsi meille, kerrottu, että jos olet syrjäytynyt, pahanhajuinen, kovaääninen, alkoholisoitunut, ilmavaivainen, verinen, 14:n lapsen äiti ja muutenkin vajaa tai mielenvikainen, niin hengaa ratikoissa ja ratikkapysäkeillä ja aiheuta kanssaihmisillesi mahdollisimman paljon vitutusta ja pahaa mieltä?
Ja miksi se olen aina MINÄ, jonka he etsivät kohteekseen? Lukeeko minun nimeni ja osoitteeni ja tuntomerkkini ja käyttämäni raitiolinjat niissä huumeklinikoiden ja avohoitolaitosten asiakkaiden odotushuoneen pöydältä löytyvissä brosyyreissä?
Muutama päivä sitten taas eräs yllämainittuihin kategorioihin osin kuuluva hahmo aloitti sen geneerisen messuamisensa ratikassa ja yllätys yllätys, valitsi minut taas avautumiskohteekseen aloittaen sillä tutulla "Arvaa mitä? Arvaa mitä mä tiedän? ARVAA! Arvaa mitä?"-hokemalla, johon kyllästyneenä vastasin noin viiden toiston ja tökkimisen jälkeen että "NO?" ja kaveri yllättäen toteaakin, että hänpä tietääkin maailman parhaan täytetyn jauhelihamurekkeen ohjeen, jota alkoi sitten ystävällisesti kertoa käytävän toisella puolella istuvalle satanistipojalle, joka kuunteli tappokäskyjä iPodistaan niin intensiivisesti, ettei edes tajunnut, että nyt paljastetaan maailmanluokan salaisuuksia. Sääli, että pysäkkini tuli, olisin voinut kokeilla oliko siitä ohjeesta mihinkään.
Mutta aiheeseen liittyen, muistin erään toisenkin tapauksen, joka on jäänyt palavana mieleni takametsien kiviliitukartoille ja jaankin sen nyt alkuperäisessä muodossaan teille kaikille:
4. toukokuuta 2007
Kylähulluaiheeseen sopivasti liittyen, eilen odottelin ratikkapysäkillä aivan kiltisti ja viattomasti kulkuneuvoa saapuvaksi, kun keski-ikäinen, peruskotirouvan näköinen nainen pysähtyy eteeni ja jää katsomaan minua. Oletin että hän aikoo ehkä kysyä minulta tietä tai jotain muita ohjeita - mutta se mitä seuraavaksi tapahtui, oli odottamattomuudessaan niin täydellistä että hetken aikaa mietin olenko hereillä vai onko tämä kenties piilokamera. Aivan äkkiarvaamatta tämä maailman normaaleimman oloinen täti suorittaa edessäni täydellisen natsitervehdyksen ja karjaisee "Sieg HEIL!!!", lyö kannat yhteen, kumartaa ja kävelee pois. Varmaan sanomattakin selvää että jengi tuijotti minua sekä häntä aika pitkään. Minulla oli sillä hetkellä päälläni aurinkolasit, musta rottatakki ja mustat reisitaskuhousut, ei mitään natsisimiin liittyvääkään. Olin ja olen edelleenkin hyvin hämmentynyt.
Muistan tuon vieläkin kuin eilisen päivän. Samaan ratikkaan nousseet, tapahtumaa vierestä seuranneet, pakenivat minua ratikan etupäähän ja pälyilivät minua koko matkan IHAN KUN SE HULLU OLIS VITTU OLLU JOKU MUN KAVERI SAATANA!
Nyt ei enää Paulakaan auta, ja Pavarottikin on kuollut.
classified under
Hitler,
HKL,
kylähullu,
raitiovaunu
20 August 2007
Tänään Kirjaroviolla
Ja tervetuloa tänne Empatiakerhon heksannaaliselle Kirjaroviolle.
Grammaton-papistomme inkvisitioryhmä on tänään päättänyt sytyttää, juuri tuskalla loppuun lukemansa, paskaopuksen nimeltään "Why Men Don't Listen & Women Can't Read Maps", johon syyllisiksi ilmoitetaan Allan & Barbara Pease.
Ryhmämme oletti kirjan aloittaessaan sen olevan kaikessa karikatyrisoinnissaan puoliviihdyttävä ja opettavainenkin ohjekirja noihin miehen ja naisen mystisiin eroihin ja ehkä myös auttaa heitä paremmin ymmärtämään niin itseään kuin kanssaeläjiäänkin. VÄÄRIN.
Kirjan premissi ja perusargumentit ovat seuraavanlaisia:
Miehet ovat metsästäjä-siittäjä-elättäjiä ja naiset synnyttäjä-hoivaaja-pesänpuolustajia.
Sinänsä ihan hyväksyttävää, kivikaudella, mutta ei enää siinä vaiheessa kun argumentilla on perusteltu jokainen lisäargumentti ja samaa asiaa on toistettu jokaisessa mahdollisessa yhteydessä noin 25 kertaa.
Miehet ovat matemaattisloogisia, koska ovat metsästäjiä ja naisilta puuttuu matemaattis-avaruudellinen hahmotus, koska ovat hoivaajia.
Katso edellinen.
Miehet eivät osaa käsitellä, tehdä tai ajatella kuin yhtä asiaa kerrallaan, eikä ainakaan puhua samalla tai ylipäätänsäkään. Naiset puhuvat koko ajan, kaikki ajatuksensa ja tekemisensä, koska eivät kykene puhumatta ajattelemaan tai tekemään.
Olen sanaton. Eli siis kaiketi mies. Tai sitten ajattele. Tai ole olemassa. Tai tee mitään. Emmätiä.
Miehet haluavat seksiä ja pitävät pornosta. Naiset haluavat läheisyyttä eivätkä pidä pornosta.
Minä ainakin haluan seksiä, läheisyydestä viis. Ja mikäs pornossa nyt on vikana?
Nainen haluaa kuulla kiihottuakseen, mies haluaa nähdä. Nainen haluaa seksiä vain satunnaisesti, miehellä seisoo aina.
Minä ainakaan halua kuulla mitään lässytystä. Ja valot pitää olla päällä. Ja vitut niillä aina seiso.
Tätä voisi jatkaa pidemmällekin, mutta alkaa siepta niin paljon, että Paulakaan ei enää auta. Kyseinen opus olis joutanut samalle roviolle sen helvetin tanopään Grayn oksentaman "Men Are From Mars and Women Are from Venus"-saunansytykkeen kanssa, jota inkvisitioryhmämme ei pystynyt lukemaan loppuun, ilman itsetuhoisia ajatuksia.
Jos siis haluatte säilyttää parisuhteenne, ette lue näitä kirjoja. Katselkaa paljon pornoa yhdessä ja lukekaa karttoja.
Loppuunpalamisen ja Kirjarovion virallisena valvojana toimii Arhippa-Sepeteus Nupukki-Palviala, jolle voitte osoittaa kaikki asiaan liittyvät mahdolliset valitukset ja lisäkysymykset.
Grammaton-papistomme inkvisitioryhmä on tänään päättänyt sytyttää, juuri tuskalla loppuun lukemansa, paskaopuksen nimeltään "Why Men Don't Listen & Women Can't Read Maps", johon syyllisiksi ilmoitetaan Allan & Barbara Pease.
Ryhmämme oletti kirjan aloittaessaan sen olevan kaikessa karikatyrisoinnissaan puoliviihdyttävä ja opettavainenkin ohjekirja noihin miehen ja naisen mystisiin eroihin ja ehkä myös auttaa heitä paremmin ymmärtämään niin itseään kuin kanssaeläjiäänkin. VÄÄRIN.
Kirjan premissi ja perusargumentit ovat seuraavanlaisia:
Miehet ovat metsästäjä-siittäjä-elättäjiä ja naiset synnyttäjä-hoivaaja-pesänpuolustajia.
Sinänsä ihan hyväksyttävää, kivikaudella, mutta ei enää siinä vaiheessa kun argumentilla on perusteltu jokainen lisäargumentti ja samaa asiaa on toistettu jokaisessa mahdollisessa yhteydessä noin 25 kertaa.
Miehet ovat matemaattisloogisia, koska ovat metsästäjiä ja naisilta puuttuu matemaattis-avaruudellinen hahmotus, koska ovat hoivaajia.
Katso edellinen.
Miehet eivät osaa käsitellä, tehdä tai ajatella kuin yhtä asiaa kerrallaan, eikä ainakaan puhua samalla tai ylipäätänsäkään. Naiset puhuvat koko ajan, kaikki ajatuksensa ja tekemisensä, koska eivät kykene puhumatta ajattelemaan tai tekemään.
Olen sanaton. Eli siis kaiketi mies. Tai sitten ajattele. Tai ole olemassa. Tai tee mitään. Emmätiä.
Miehet haluavat seksiä ja pitävät pornosta. Naiset haluavat läheisyyttä eivätkä pidä pornosta.
Minä ainakin haluan seksiä, läheisyydestä viis. Ja mikäs pornossa nyt on vikana?
Nainen haluaa kuulla kiihottuakseen, mies haluaa nähdä. Nainen haluaa seksiä vain satunnaisesti, miehellä seisoo aina.
Minä ainakaan halua kuulla mitään lässytystä. Ja valot pitää olla päällä. Ja vitut niillä aina seiso.
Tätä voisi jatkaa pidemmällekin, mutta alkaa siepta niin paljon, että Paulakaan ei enää auta. Kyseinen opus olis joutanut samalle roviolle sen helvetin tanopään Grayn oksentaman "Men Are From Mars and Women Are from Venus"-saunansytykkeen kanssa, jota inkvisitioryhmämme ei pystynyt lukemaan loppuun, ilman itsetuhoisia ajatuksia.
Jos siis haluatte säilyttää parisuhteenne, ette lue näitä kirjoja. Katselkaa paljon pornoa yhdessä ja lukekaa karttoja.
Loppuunpalamisen ja Kirjarovion virallisena valvojana toimii Arhippa-Sepeteus Nupukki-Palviala, jolle voitte osoittaa kaikki asiaan liittyvät mahdolliset valitukset ja lisäkysymykset.
classified under
Kirjarovio,
Paula Koivuniemi,
seksi
19 August 2007
"Ja anna mulle VEE -kaa-koo-nee.."
..Mä sulle veet annan.. Ison V:n. Niinkuin Vittu(TM).
Ohjattu ryhmäliikunta imee. Ja isosti.
Kokeilin tässä päivänä eräänä (mahdoin olla kännissä tai sitten Astarte oli ottanut kehoni haltuunsa) kuntosalini tuntitarjontaa, ajatellen, että ehkäpä ennakkoluuloni, jotka pohjautuvat 12:een peruskoululiikuntavuoteeni, ovat nykyisin turhia, ja että ryhmäliikunta onkin nykyään hauskaa ajanvietettä ja sekä ruumista että mieltä kehittävää yleishyödyllistä toimintaa. Voi kiesus ja kilinvittu miten väärässä voikaan keskisuuri ihminen olla!
Ensinnäkin, mikä vittu on bodybarpumpbailatinogroovearmyputkisto
pilatesmixstepcombatafropowerRVP-muokkaus? Mihin on kadonnut yksinkertainen "jumppa" tai "aerobic"? Eihän noista ota vanha vihtahousukaan selvää. Käynnistin lottokoneen ja muutaman minuutin konsultaation jälkeen päädyin sitten jollekin tunnille, minkä vaikeustaso ei ylittäisi mahdollista maksimiani ja kaikki oli juuri niin kamalaa kuin odotinkin.
Musiikkina soi joku vitun teapuhukädelletytöttykkääpojattykkää
-NOMINÄENVITTUTYKKÄÄ! -jumputus, joka lähes täydellisesti estää minkäänlaisen keskittymisen, ohjeiden seuraamisen tai koko touhusta edes marginaalisesti innostumisen ja aikaansaa mielentilan, jota kaiketi oikeuslääketieteellisesti kutsutaan syyntakeettomaksi tai täyttä ymmärrystä vailla olevaksi. Yritin sulkea korvani ja tukahduttaa päässäni kuiskivan valloittavan "Tapa kaikki.."-klassikkohokeman ja vain katsella piripäissään heiluvaa ohjaajaa, jolla selkeästi ei ole muuta elämää, kuin sen helvetin joogamaton kanssa telmiminen, lantion irroittelu ja uusimpien paskaradiohittien lataaminen teryleeniensä kanssa sointuvaan iPodiinsa. Okei, kukin duuninsa valitsee (omani on ennenkaikkea perseestä, joten olen jäävi arvostelemaan) ja kundi vaikutti ilmiselvän homoutensa (kuka hetero tuota duunia kestäisikään) lisäksi ihan viihdyttävältä tyypiltä, joten jätän hänen persoonansa nyt rauhaan ja siirrynkin kanssavenyjiini.
Ilmeistä päätellen homma ei ollut piilokamera, sen verran vakavalla naamalla kaverit puhisivat menemään, mutta muutamien kohdalla niin habitus kuin itse toimintakin vaikuttivat hyvin epäilyttäviltä. Lisäksi havaitsin, että ilmiselvästi tämä oli joku apukouluryhmä, koska juuri kukaan ei osannut treenata yli viittä minuttia putkeen itsekseen, vaan koko ajan piti tarkistaa tekeekö se vieruskaveri, jolla on parempi perse, homman nopeammin vai hitaammin, ja kiristää omaa tahtia sen mukaisesti, vaikka se johtaisikin epileptiseen kohtaukseen, aivoverenvuotoon, flatukseen tai muihin pakkorefleksitoimintoihin. Eli siis mikään ei ole muuttunut sitten yläasteen tyttöjen voikkatuntiaikojen. Luulisi että 20 vuotta opettaisi jotain, mutta ilmeisesti ei.
Ainut mikä on ehkä muuttunut, on täysi itsesensuurin puute. Esipuberteettisena sitä sentään varoi vilauttelemasta tai esittelemästä ruumiinosiaan - mutta jotenkin näyttäisi siltä, että keski-iän kynnyksellä olevat naisihmiset ovat saaneet luotua itselleen illuusion, että kun he ostavat sen Niken törkyhintaisen, nälkiintyneiden, pömppömahaisten, kärpäsiä silmät täynnä parveilevien lasten hilseilevissä, vertavaluvissa käsissä kasatun, uusimman dance-malliston asukokonaisuuden, niin he saavat mainoskuvassa esiintyvän 17-vuotiaan kilpatanssijan vartalon kaupan päälle. Jos olet ristipistotöittesi, puudelisi ylensyöttämisen ja hopeittesi kiillottamisen lomassa 10 vuotta sitten jo veltostunut, hieman pyylevä naisinehmo, niin mikä saatanan vika pitää päässä olla että ahtautuu siihen 2 numeroa liian pieneen napapaitaan ja sortseihin jossa persesauma paukkuu ja tulee sitten tenat VPL:ista (kyllä minäkin cosmoslangini osaan vaikken muuten naisena osaakaan olla!) pullistellen kyyläämään ja pyllyilemään, ei-naisista-kiinnostuneen, parempikuntoisen ja paremmin pukeutuvan mieshenkilön vetämälle jumppatunnille, piereskelemään ja ähisemään täydet meikit naamassa? Mitä järkeä? Mitä vitun JÄRKEÄ!?
Kaiken sen tasa-arvoisuuden, mihin ylipäätäni pystyn, nimissä, sanottava on kuitenkin, että samaa itsesensuuria toivoisin kyllä myös muutamille mieshenkilöille. Kuten esim. vakiosalillani jo tutuksi tulleen kreikkalaisturkkilaisen öljypainijan yleisilmestyksellä varusteltu, noin viiskymppinen karvakäsimörssäri, joka on päätynyt urheiluasustuksessaan helvetin tiukkaan (mikä siinä onkin, että etelämaalaiset miehet pitävät kuolemaan saakka kynsin ja hampain kiinni niistä läpikuultavista ja kiiltävistä makkarankuoristaan, mistä karvat pursuaa läpi niin, että tyyppi muistuttaa enemmän lycrasiiliä kuin ihmistä) t-paitaan ja pyöräilyshortseihin - joissa ei sinänsä mitään vikaa, mutta kun hän on samalla päättänyt että alushousut ovat täten täysin turhat, niin kukin voi kohdallaan miettiä mitä se hänen kohdallaan esteettisesti tarkoittaa. (Akuutti sokeus ja nausea. toim.huom.)
Mutta näistä kaikista visuaalisista haitoista huolimatta, mielummin käyn treenini silti sekasalilla suorittamassa, koska se naistensalelille tyypillinen lesbahtava kyyläily ja painopakkojen paukuttelu tasoittuu hieman kaikkien heteroiden keskittyessä keekoilemaan vastakkaiselle sukupuolelle, jättäen tosissaan treenaavat rauhaan. Paitsi pukuhuoneessa ja saunassa, jossa vainoharhakoneistot käynnistetään taas ja nenät nousee, suupielet kääntyvät alaspäin ja silmät alkavat pyöriä päässä. Mikä helvetin mikrosiru 90 prosentille naisista oikein syntymässä laitetaan kun ei helvetti hetkeäkään voi olla tyytyväinen ja vertaamatta itseään vaikka vittu lämpöpatteriin ja naapurin fiikukseen. En väitä olevani virheetön ja täydellinen, mutta itseni kanssa olen sujut ja sekös kaikkia muita vituttaa sitten niin maan perkeleesti! Olen koppava ja ylimielinen kun en pillunpärettäkään piittaa siitä mitä muut perseeni muodosta ja nännieni väristä ajattelee, uskallan nussia valot päällä ja syön saatana pullaa joka päivä! Painukaa sinne sokeitten punttisalille kilkuttamaan niitä laitteita pilalle minimimpainoilla ja paklaamaan persettänne! Ai niin, mutta eihän se olis kivaa, kun sillonhan KUKAAN EI PÄÄSIS KRITISOIMAAN SAATANA!
Nyt on pakko mennä makuulle ja kuunnella Paulaa.
classified under
karvakäsi,
kuntosali,
naiset,
Paula Koivuniemi,
Vittu(TM)
15 August 2007
Mitä tapahtuukaan palmujen yli Norjassa..
Tässäkö on norjalaisuuden syvin olemus? Ilmeisesti, ainakin kuten norjalaiseksi kääntynyt torninaisytäväni La Saraghina minulle tämän asian ilmaisi. Levitän hänen nimissään nyt tätä musiikillista keittiövälineilosanomaa kaikille, etenkin Norjaan polkuveneillään suuntaaville.
Ladies and Gentlemen, I give You - Hurra Torpedo
Ladies and Gentlemen, I give You - Hurra Torpedo
classified under
Fellini,
Hurra Torpedo,
Norja,
Ystävät
Subscribe to:
Posts (Atom)